Berliini, Saksa.

Heräsimme tiistaiaamuna puolen tähden hotellistamme Varsovan sivukujilta, Puolasta, ja ostimme siinä sitten kuuden euron hotelliaamiaisen. Aamupalasetti oli odotetusti kuin ostaisi Janakkalasta rivitalokolmion ja kuuntelisi Dingoa tosissaan – kyseenalainen ja erittäin keskinkertainen kokonaisuus. Lisäksi samaan aikaan aamupalalle heilahti noin 30 äänekkään keski-ikäisen venäläisnaisen turistiryhmä, joten pekonilta rinnuksilla, kaatuneilta kahvikupeilta sekä välinpitämättömiltä ryhmäpieruilta ei voitu välttyä.

Selvisimme kuitenkin tuosta erilaisesta ja lopulta oikein hassunkurisesta aamiaiskombosta voittajina, pakkasimme taas rinkkamme, menimme lähimmälle huoltoasemalle ottamaan tankin täyteen bensaa ja sitten määränpäänä oli 600 kilometrin päässä sijaisteva Berliini.

Alle tunnin saimme vielä nauttia puolalaisesta päin h*lvettiä -henkisestä liikennekulttuurista ja keskustan kaaoksesta, kunnes löysimme valtatielle ja sitten minä annoin kaasujalkani laulaa! 150 kilometrin tuntinopeudella neljä tuntia eteenpäin ja Berliiniin saavuttuamme Olli suoritti timanttisen kovan paperikarttalukemisen ja yhtäkkiä olimmekin gesthousessamme. Puolasta Saksaan päästyämme liikennekulttuurikin muuttui karvan verran järkevämmäksi.

Emme suinkaan jääneet naustiskelemaan viihtyisästä berliiniläisgesthousestamme sen enempää, vaan heitimme tuulennopeasti rinkkamme huoneeseemme ja lähdimme apostolin kyydeillä kohti kilometrin päässä sijaistevaa ydinkeskustaa ja Berliinin eläintarhaa.

Oli hienoa istuskella muutaman metrin päässä sarvikuonosta, katsoa tiikeriä silmiin puolen metrin etäisyydeltä, ottaa yllätysvalokuva paskantavasta leopardista, tiirailla jääkarhuja sekä tuijottaa eläintarhan vessassa peiliin. Peilistä minä vastaan katselun huomattavan isot etuhampaat omistava nokialaismiesrusakko. No mutta se etuhampaistani ja eteenpäin.

Unohtumaton keskiviikko

Keskiviikosta muodostui yksi elämäni parhaimmista päivistä ikinä. Heräsimme gesthousesta ja kävimme korttelin toisessa päässä aamupalalla. Ravintola oli tyrmistyttävän sympaattinen ja tavallaan se symbolisoi koko 3,5 miljoonan asukkaan Berliiniä – mukava, turvallinen, lämminhenkinen ja vapaamielinen.

Aamupalan jälkeen palasimme gesthouselle, palautimme avaimet ja siirryimme hieman toiselle puolelle Berliiniä hotellille. Lähdimme välittömästi seikkailumielellä metroasemalle ja astelimme etsimään Berliinin muuria. Kovalla asenteella ja pohjoisnokialaisnuorukaisten intuitiolla muuri löytyi ihan nopeasti.

Oli tosi upea tunne istuskella Berliinin muurilla ja tuntea samalla kuinka historia ja nykypäivä ikään kuin olivat molemmat läsnä.

Berliinin muuri sijaitsee siis aivan täysin keskellä vilkasta sivukeskusta, missä on kerrostaloja sekä satoja liikkeitä. Muurilla poseeraamisen jälkeen apostolin kyyditimme itsemme edesmenneen DDR:n maisemiin. Itä-Saksa-henkisiä myymälöitä ja täyteen ahdettuja kaksikerroksisia turistibusseja oli kaikkialla.

Iltapäivän päätteeksi käväisimme hotellilla ja sitten olikin edessä kauan odottamani konsertti, kun suosikkiartistini – viulua, rokkia, hiphoppia ja tanssia yhdistävä Lindsey Stirling – oli esiintymässä Columbia-musiikkihallissa. Keikka oli paras, missä olen ikinä ollut, joten kirjoitin siitä isomman tekstin erikseen.

Tunteikas raportti Lindsey Stirlingin keikasta löytyy TÄSTÄ.

Berliini, I love you!

Torstaiaamuna matkamme jatkuu ehkäpä noin 300 kilometrin päässä sijaitsevaan Hampuriin. Moi!

Muutama Berliini-video:

Berliinin eläintarhassa 1
Berliinin eläintarhassa 2

Berliinissä aamupalalla

Kuvia Berliinistä:

Matkalla Varsovasta Berliiniin. 160 mittarissa ja kahvia naamatauluun.

Kovaa kyytiä!

Kun mennään 160 km/h, niin turvaväli on hyvä pitää kolmessa metrissä.

Saavuttu juuri Berliiniin.

Istumapissafanina tämä on upeaa.

Berlin.

Aivan järkyttävän hyvää nuudelikanaa tuli kiskottua.

Berliiniläinen Lidl. Viinaa myydään halvalla. Ei kieltoja, vaan vapautta ja Saksa voi oikein hyvin.

Mä ja sarvikuono Berliinin eläintarhassa.

Mulla menee aina sekaisin että kumpi on kumpi, mutta siis tässä on Olli ja yksi punamustatakkinen apinapatsas.

Naali.

Berliinin muurilla rauhoittumassa.

Opa kiipesi DDR:ään.

Berliinin kovimmat pohjoisnokialaisraatelijat.

Menossa maailman parhaalle keikalle ja lähetin supertähdelle terveiseni.

Pientä jännitystä havaittavissa ennen Lindsey Stirlingin keikkaa.